Käämijä Arttu Ketola
Hyvää uraa ja arkea LST:llä yli 20 vuoden kokemuksella
Käämijä Arttu Ketolan ura LST Servicellä alkoi sattumien summana matkalla kirjastoon. Nykyään uramittarin lukemat ovat pyöreät 20, ja työ tarjoaa edelleen mielekästä vaihtelua ja sopivasti haastetta – kollegoiden jutuista nyt puhuttamakaan.
– Muistan vieläkin, mitä kirjaa olin lähtenyt lainaamaan ja sen enempiä suunnittelematta päätin piipahtaa myös Työvoimatoimistossa. Siellä törmäsin LST:n ilmoitukseen, jossa haettiin sähkökonekorjaajaa ja luvattiin huolehtia myös asianmukaisesta koulutuksesta. Sain paikan ja ensimmäiset moottorit pääsin käämimään legendaarisen Paavo Lehtisen opissa Järvenpäässä, Ketola kertoo.
Turkuun nuorukainen oli muuttanut Salosta. Peruskoulun jälkeen työpaikkoja oli tullut testailtua niin puhelinmyyjänä kuin Nokiallakin.
– Nyt koin uuden oppimisessa erityisen motivoivaksi sen, että koulutus koostui sekä teoriaviikoista Järvenpäässä että työharjoitteluista LST:llä, joten pääsin samalla myös tutustumaan tulevaan työpaikkaani.
Virallisen työsopimuksen LST:n kanssa Ketola allekirjoitti toukokuussa 2003. Koska miestä kiinnosti koneasennuksen ja kunnossapidon ammattitutkinto, LST:n puolelta tarjottiin mahdollisuutta jatkaa vielä seuraavat kaksi vuotta oppisopimuksella.
– Tuntuu hullultakin huomata, että silloin olin koko porukan nuorin ja kaikki kollegat minua vähintään parikymmentä vuotta vanhempia. Nyt olen itse se pisimpään talossa ollut kaveri, Ketola hymähtää.
Omin käsin alusta loppuun
Käämintä on itsenäistä työtä, mikä sopii Ketolalle erinomaisesti. Hän on verstaalla se aamuvirkuin ensimmäinen tulija, ja tälläkin hetkellä työpöydällä odottaa vielä keskeneräinen staattorikäämitys.
– Jokainen käämintä vie vähintään päivän riippuen tietysti koneen koosta. Jos tässä olisi monta seppää sopassa, niin virheiden marginaali vain kasvaisi ja aikaa tuhraantuisi turhaan. Työkavereiden kanssa on hauskaa jutella, mutta kiusoittelen aina välillä, että minun hommiani ei sitten tulla sotkemaan, hän hymähtää ja lisää.
– Käämintä on itseasiassa hyvin siistiä työtä. Sormet suttaantuvat ainoastaan purkuvaiheessa.
Ei kellokorttielämälle, kyllä joustolle
Arki on LST:llä Ketolan sanoin vaihteleva ja osin hektinenkin. Parasta on juuri itsenäinen ote omaan työhön, tietynlainen vapaus ja työnantajan joustavuus.
– Elämässä tulee välillä eteen yllättäviä menoja, mutta LST:llä se onneksi ymmärretään ja aikatauluista sovitaan.
– Ei kukaan meistä synny oman alansa asiantuntijaksi, vaan siihen vaaditaan ajan saattelemaa kokemusta. Sekä oikeanlaista asennetta. Olen tehnyt tätä työtä monta vuotta, mutta edelleen tulee eteen uusia haasteita selvitettäväksi.
Mestarikäämijä-tittelin työkavereilta saanut Ketola kertoo myös asiakkaiden arvostavan laatua – ja nopeutta.
– Hosuminen kuitenkin vain aiheuttaa lisää turhaa liikettä hidastaen koko prosessia. Ripeys ei siis tarkoita hosumista, vaan sitä, että osaa tarvittaessa tuumata ja tehdä asiat kerralla kuntoon.
Ruutupaperilta digiaikaan
Ketolalla on taito elää päivä kerrallaan. Hän löytää onnellisuuden ja tasapainon, kun perusasiat ovat kunnossa.
Fiilis on hyvä, samoin luottamus siihen, että LST:llä tuetaan tarjoamalla esimerkiksi työkalut ja laitteet, joiden avulla hommat hoituvat sekä helpommin että nopeammin.
– Sanoisin, että varsinainen päätyö on oman urani ajan pysynyt samana, mutta sen oheen on tullut viime vuosien aikana työvaiheiden tarkempaa raportointia ja tuntikirjanpitoa. Ja siinä, missä ennen käytettiin ruutupaperia, on nykyisin käytössä omat työsuhdetietokoneet ja -tabletit, Ketola pohtii.
Liikettä, pelejä, elokuvia ja musiikkia
Kun on aika ripustaa haalarit ja hanskat naulaan, kajahtaa auton kajareista metallia ja mestarikäämijästä kuoriutuu kiekkofani.
– Lausteen frisbeegolfpuistosta löytyy omat suosikkiväylät, kilauttaa Ketola koriin lentävät loppusanat.