Just eikä melkein oman työnsä näköinen polku
LST Teollisuussähkön toimitusjohtaja Mika Lehtonen
Vaikka Lehtonen ei varsinaisesti suunnitellut päätyvänsä sähköalalle, on näin jälkikäteen ajateltuna yksi uramutka johtanut toiseen – ja vienyt juuri oikeaan suuntaan. Ravintolapuolen tekijä ja yrittäjä päätyi Nokia-hypessä ammatilliseen muuntokoulutukseen Saloon, ja sitä kautta harjoittelijaksi LST Teollisuussähkölle marraskuussa 2000.
Työuran alussa Lehtonen työskenteli laivoilla sekä Nauvossa L’Escale-ravintolassa ja veti Ukko-Pekan ravintolatoimintaa 1990-luvun loppuun asti. Lisäksi hän ehti perustaa oman pienen kahvilankin Turun Kauppatorille.
– Ravintola-ala oli antoisaa ja antoi monia tärkeitä eväitä tulevaan, mutta lasten kasvaessa kouluikään perhearki alkoi vaatia erilaista työrytmiä. Aloin miettiä, mitä muuta voisin tehdä.
Ratkaisuksi löytyi ammatillinen muuntokoulutus, jonka kautta Lehtonen päätyi työharjoitteluun LST Teollisuussähkölle marraskuussa 2000. Määrätietoisesti 5 vuoden ”stepeissä” työuraansa hionut Lehtonen suuntasi kohti työnjohtoa ja suoritti sähköyliasentajan erikoisammattitutkinnon vuonna 2004.
– Teollisuussähkön silloisten omistajavaihdosten myötä päädyin Saksaan pidemmille työkomennuksille. Palattuani takaisin Suomeen taas tein teollisuushommien lisäksi töitä erilaisissa koulukiinteistöprojekteissa, mutta aika nopeasti totesin, että nyt ei olla minun juttuni äärellä.
– Käänteentekevin hetki oman urani kannalta oli 2006–2007, kun edellä mainittujen sattumien kautta palasin LST:lle ja sain Juha Hietarinnan luottamuksen ottaa Teollisuussähköstä vetovastuun. Sillä tiellä olen edelleen ja vuodesta 2012 asti olen ollut myös osakas.
– Uskon, että se näkyy myös arjessa, että 90 % aamuista on mukava lähteä töihin ja aidosti pidän siitä, mitä saan tehdä ja omalla tavallani, Lehtonen hymyilee.
Työpöydällä projektin koko elinkaari
Toimitusjohtajan työ koostuu henkilöstöjohtamisesta, asiakkuuksien hoitamisesta ja tarjousten laskennasta. Koska LST Teollisuussähkö on vahvasti projektiyritys, yli 90 % töistä toteutetaan urakkana. Lehtosen vastuulla on varmistaa, että projektit käynnistyvät sujuvasti, kustannukset pysyvät hallussa ja kokonaisuus kantaa taloudellisesti.
– Käytännössä olen alkuvaiheessa tiiviisti mukana työnjohtajien apuna, mutta projektin edetessä seuraan enemmän etäältä. Myös materiaalien hallinta, toimittajien kanssa tehdyt sopimukset ja laskutukset kulkevat työpöytäni kautta.
– Parasta on nähdä projektin koko elinkaari. Tarjouslaskelmasta toteutukseen, kädenpuristukseen ja loppuselvitykseen. Näkee, miten homma etenee ja mitä syntyy, Lehtonen summaa ja kuvailee johtamistyyliään (välillä vähän liiankin) suoraksi ja arjen kautta rakentuneeksi.
Hänen mielestään Teollisuussähkön ehdoton vahvuus on laaja osaaminen ja henkilöstön monipuolinen ammattitaito.
– Arvostan tekijöitämme suuresti ja olen kiitollinen kaikista meillä olevista osaajista. Moni suomalainen tekijä ajattelee, että ”kunhan nyt kelpaisi jollekin”. Todellisuudessa meidän porukalla on osaamista, jota kelpaa viedä mihin tahansa maailmaan!
Luottoa tulevaisuuteen ja kiinnostusta tekoälyyn
Lehtosen uralla on ollut projekteja, jotka ovat jättäneet jälkensä eri syistä. Porvoon jalostamon seisakki vuonna 2015 oli massiivinen ponnistus: mukana oli parhaimmillaan lähes 50 tekijää, työpäiviä tehtiin pitkällä kaavalla ja tahti oli kova. Uudenkaupungin soijatehdas jäi mieleen puolestaan teknisestä haastavuudestaan: kaikki operoitavat tilat olivat räjähdysvaarallisia.
Lehtonen kertoo Teollisuussähkön tulevaisuuden näyttävän hyvältä. Yhteistyö uusien asiakkuuksien kanssa muun muassa pk-seudulla tuo jatkuvuutta ja samalla mielenkiintoisia haasteita.
Erityisen mielenkiinnolla Lehtonen seuraa tekoälyn kehitystä ja sen vaikutusta alaan.
– Se hämmästyttää joka kerta. Aloitin keväällä Presidents Institute -nimisessä verkostossa, jossa eri alojen asiantuntijat sparraavat toisiaan tulevaisuuden kehityssuunnista. Tällainen kokemusryhmä tuo arvokasta perspektiiviä kaltaiselleni tekoälyn keltanokalle, Mika kertoo.
Vapaa-ajalla avain palautumiseen on oleminen. Ihan itsekseen ja rauhassa.
– Työssä ollaan esillä ja ihmisten kanssa. Vastapainoksi on hyvä saada aikaa hiljaisuudelle, hän päättää.
Takaisin uratarinoihin
Takaisin LST:n etusivulle