Timanttiluokan talenttimme on haastateltu LST:n riveihin tiukkojen kysymysten kera lautan konehuoneessa, ja Meri-Suomen lossien päivystysporukasta hänet yhä löytääkin. Töitä piisaa laajalla työmaaskaalalla, sillä osaamista ja asennetta ammattilaiselta ei puutu: kun Sabinin auto kurvaa pihaan tietää myös asiakas, että ongelmat ratkaistaan tavalla tai toisella.

– Väkisinkin sitä on oppinut kaikenlaista, kun omaa loppumattoman palon testata ja haastaa itseään kaikella mahdollisella. Olen näin jälkikäteen ollut todella kiitollinen lapsuudenkotini vajasta löytyneestä isosta kasasta erilaisia vempeleitä ja fillareita, joiden purkaminen, kasaaminen ja korjaaminen kiinnosti ihan pienestä pitäen, Pidic hymyilee.

Monipuolinen urapolku on kulkenut konepajan ja sähköautomaation oppisopimuksen kautta erilaisten koneenkorjaus-, koneistus-, sorvaus-, hydrauliikka-, hitsaus- ja metallikäsittelyruutujen kautta sähkö- ja huoltotöihin.

– Pidän erityisesti haastavista hommista, jotka pakottavat käyttämään sekä päätä että luovuutta. Eilen olin esimerkiksi Taalintehtaalla paikallistamassa vikaa hissimoottoreissa ja tänään korjasin betoniaseman kiukuttelevaa automaattiporttia. Lossien ja lauttojen sähkövikapäivystyksessä olen omalla vuorollani valmiudessa 24/7.

– On palkitsevaa auttaa asiakasta ongelmatilanteissa, ja usein ratkottavat asiat pyörivät vielä siviilissäkin mielessä, kun käyn työpäivää läpi. Saan monesti jälkioivalluksia, että ensi kerralla kokeilenkin tehdä jonkin asian toisin, Pidic avaa arkeaan.

Työantaja, joka osaa sanoa kiitos

LST:n ammattitaitoinen porukka saa mieheltä paljon kehuja. Apua on aina saatavilla – ja aina löytyy se joku, jonka tietotaidolla saadaan hankalatkin haasteet maaliin. Itse työssä parasta ovat vaihtuvat työmaat ja tehtävät: jokaisen työpäivän aikana oppii enemmän tai vähemmän uutta.

– Haastavinta on mielestäni aikataulutus. Jos lähden keikalle kauemmas ja työpäivä venyy, pitää kotiasioita välillä sumplia. Onneksi minulla maailman paras tukiverkosto perheen ja läheisten kautta, joita ilman moni keikka tai työ olisi jäänyt tekemättä, Sabin lähettää kiitokset kotijoukoille.

Joustoa löytyy myös työnantajan puolelta. LST:llä ymmärretään, että jokaisella työntekijällä on myös oma siviilielämä.

– Edustan LST:tä ylpeydellä. Meillä autot ja työvälineet ovat hyviä ja turvallisia, ja ne tarjoavat parhaat mahdolliset edellytykset työn tekemiseen. Arvostan myös sitä, että työnantajapuolelta kuulee usein sanan kiitos. Se, että kollega tai esimies kysyy välillä, miten kotona menee, kertoo ihmisten inhimillisestä otteesta ja yleisestä reilusta fiiliksestä.

Helpotusta tiedonjanoon ja vihreää valoa opiskeluun

Pääsääntöisesti Pidicin asiakkaat tulevat eri toimialoilta, kuten laivaliikenteestä tai rakennus- ja elintarviketeollisuudesta. Monitoimimiehellä onkin silmät, korvat ja anturit aina valmiudessa kehittyä ja oppia lisää.

– Kyllä, yksi tärkeimmistä syistä, miksi viihdyn LST:llä on vihreä valo opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Minulle työ helpottuu, kun ymmärrän asioita pintaa syvemmältä. Esimerkiksi tällä hetkellä kahlaan koneoppimisen syvässä päädyssä ja tekoälyäkin on tullut sivuttua.

Töissä päivien draivia ylläpitää ”hyvä pieni kiire”. Välillä kokoonnutaan verstaalla vakkaritekijöiden ja keikkakaverien kesken ja keskustellaan, mitä kukin on tehnyt, missä on onnistuttu – tai miksi on sattunut yllättäviäkin kommelluksia.

– Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat talon tarjoama konkreettinen etu, josta pidän. Ja vähemmän konkreettinen, mutta vieläkin tärkeämpi on se, että meillä asioista joustetaan – puolin ja toisin.

Hyvän mielen nuotit

Musiikki ja lukeminen kuuluvat olennaisina osina Pidicin vapaa-aikaan. Musiikin kuuntelun ohella hän keräilee vinyylilevyjä, ja kitarakin on pysynyt miehen kädessä jo 20 vuotta. Tyttären lisäksi perheeseen kuuluu Balkanilta kotoisin oleva rescuekoira Vega.

– Opettelin soittamaan aikoinani ihan itse, mutta nyt sain päähänpiston kokeilla, jos saisin opettajan johdolla taas uudenlaista intoa asiaan. Rakensin meille oman musahuoneenkin, Pidic nauraa ja toteaa soittamisen ja musiikista nauttimisen onneksi tarttuneen myös tyttäreen.

Takaisin uratarinoihin
Takaisin LST:n etusivulle